Päätinpä tehdä rannekellon itselleni. Kello ja kristallihelmet villihelmestä ja hopeanväriset isot helmet sinellistä. Ei ole tullut vuosiin pidettyä rannekelloa, jotenkin tarpeetonta, kun kellon näkee kännykästäkin. Mutta kuis ollakaan, kun unohtaa kännykkänsä töihin työpäivän päätteeksi. On muuten orpo olo, kun ei ole hajuakaan ajankulusta.  Ja ehkä se on kuitenkin helpompaa vilkaista kello ranteesta kuin kaivaa aina kännykkää laukun tai taskun pohjalta. Joten ei kun kello ranteeseen ja menoksi.