Eipä ole tullut käytyä täällä pitkään aikaan.  Sairasteluputki on ollut päällä paria viime viikkoa lukuunottamatta. Olenkin sitten saanut yhden isomman projektin alkuun nimittäin tyttöjen huoneen uusimisen. Vaaleankeltaiset seinät ovat saaneet väistyä pinkin tieltä. Puolet huoneesta on pinkkiä, joka on vielä käsitelty kahteen kertaan hopeanvärisellä kuultavalla taika helmiäisläsyyrillä. Toinen puoli huoneesta on tummenpaa pinkkiä enemmänkin sellaista syklaamin väristä (kuvassa salaman johdosta näyttää hieman vaaleammalta). Maalina matta täyshimmeä tikkurilan harmony. 

Tummempi seinä on saanut koristeeksi kirsikkapuun. Voi olla, että innostun vielä tekemään muutaman kukan lisääkin siihen.  Kukkien keskustaan mietin ensin hopeanväristä, mutta ehkä se olisi jo liikaa. Nyt saa ainakin olla näin.

Vaaleampi seinä on saanut uudet naulakkokoukut ja ne on kiinnitetty puuhun, josta putoilee lehdet tuulen mukana.

Kuva on hieman hankala, kun seinän pinnassa on se hopea pinta. Osassa kuvaa kiilto ei näi lainkaan ja yhdessä kohtaan näkyy jopa keltainen läiskä.  Erittäin hankala kuvata tuollainen helmiäispinta. Lehdissä käytin apuna sizzixin stanssilla kalvolle tehtyä sabloonaa.

Maalaamisessa on käytetty apuna piirtoheitintä, joka pienen metsästyksen jälkeen löytyi markkinointi-masasta kymmenellä eurolla. Alkaa olla ihan selkeästi antiikkia, kun ei löytynyt edes kierrätyskeskuksesta.

Seuraavana on vuorossa sitten tuolinpäällisen kuviointi (itse asiassa tehty, täytyy vaan silittää kuvio kiinni) hopeisella kangasvärillä sekä hieman isompi projekti ( ts. vaativa minulle) eli laskosverhon ompelu ja kuviointi. En ole ikinä laskosverhoa tehnyt, mutta oli nämäkin ensimmäiset seinämaalaukset  ja mielestäni ihan tyydyttävästi onnistuneet. Katsotaan kuinka käy kankaan kanssa, ikeasta ostin jo valkoista puuvillakangasta.

Ihanan värikästä lankaa.  Nopea tehdä.

Pahin pelkoni on käynyt toteen tämän kevään suhteen, jatkuvia sairasteluita perheenjäsenten kesken.  Ei oikein tunnu pääsevän tästä tautikierteestä eroon. Vaikuttaa myös valitettavasti siihen, ettei sitten energiaa riitä mihinkään muuhun, edes askarteluihin. 

Alkuviikosta sain tehtyä vauvakortteja lisää samalla kaavalla kuin aikaisemminkin. Nyt sitten vain odotellaan vauvauutisia.

Sain hankittua alkuviikosta myös uuden lelun itselleni. Oli aivan pakko saada, kun oli hyvä tarjouskin. Slöjd-detaljerilla oli miinus kaksikymmentä pinnaa kaikki Bind it all- jutut. Olin jo pitkään miettinyt Bind it all-laitteen hankkimista, mutta  kuitenkin aika kallis lelu, ei ollut tullut raaskittua ostaa.  Mutta nyt se on  työpöydällä ja eka albumikin on jo työn alla.  Ja tältä näyttää kansi.

Viime aikoina olen ollut taasen hieman saamaton viimeistelemään askarteluja, puolivalmiita töitä odottaa valmiiksi saattamista. Inspiraatiota odotellessa.....

Päätinpä tehdä rannekellon itselleni. Kello ja kristallihelmet villihelmestä ja hopeanväriset isot helmet sinellistä. Ei ole tullut vuosiin pidettyä rannekelloa, jotenkin tarpeetonta, kun kellon näkee kännykästäkin. Mutta kuis ollakaan, kun unohtaa kännykkänsä töihin työpäivän päätteeksi. On muuten orpo olo, kun ei ole hajuakaan ajankulusta.  Ja ehkä se on kuitenkin helpompaa vilkaista kello ranteesta kuin kaivaa aina kännykkää laukun tai taskun pohjalta. Joten ei kun kello ranteeseen ja menoksi.

Muutamasta lankakerästä harvoin keksii muuta kuin pipoja, sukkia tai lapasia. Mutta eipä näihin neulejakkuihinkaan paljoa mene. Persikansävyiseen meni noin kaksi kerää  novita rose mohairia ja turkoosiin seitsemän veljestä lankaa yksi 150g kerä. Koko oli 110. Molemmat ohjeet löytyivät  Novitan kevät 2010-lehdestä. Turkoosiin neulejakkuun en vain tehnyt napille silmukkaa, vaan jätin aukon saumakohtaan.

Ihania puunappeja nauhataivaasta. Vihreätä puuvillanyöriä ja puuhelmiä villihelmestä.

Tavallinen pelkkä valkoinen varjostin sai hieman punosnauhaa, helminauhaa, pari pitsiperhosta ja pari silkkiterälehdistä liimattua höyhenillä koristeltua ruusua.

Tein muutaman ylimääräisen ruusun samalla kertaa, tietoa ei ole mihin ne vielä käytän.

Pyökinvärinen valokuvakehys sai valkoisen maalin pintaansa ja "timanttinauhaa", jonka kanssa kävi ohrasesti. Oletin, että kyllä sitä saa lisää kaupasta, kun aloin liimaamaan. No , ei saanut. Joten timanttinauhan ilmestymistä odotellessa (tai sitten liimaan kukkia höyhenien kera tms vastaavaa reunaan).

Töihinpaluu koitti ja samalla alkoivat sitten sairastelut. Muksut ehtivät olla kolme päivää tarhassa, eiköhän sieltä tullut kotiintuliaisina RS-virus jälkitauteineen. Sitä myötä on jäänyt kaikki askartelu-ja käsityöt tekemättä.  Tänään jaksoin kuvata jo pari viikkoa sitten valmistuneet pojan neuleet (tyylikkäästi kuivausteline takana) ja  ystävänpäiväkorttimallit, jotka jäivät hyvin yksinkertaisiksi ajan puutteen takia. Pojan neuleet on valkoisesta ja turkoosista Novita seitsemän veljestä-langasta. Korteissa on Lili of the Valleyn leimasimella (tyttö ja nalle) ja Penny Blackin leimasimella ( neulovat kanat) , väritetty distress inkeillä.

Katsotaan saanko mitään muuta aikaiseksi ennen kesää..